-Kuka se olikaan se Facebookin luoja, oliko se joku Zuckerberg Mark tai jotain sinnepäin? Oli niin tai näin, niin hattua pitää nostaa miehelle, joka on tajunnut juuri sen mitä avaruudessa oleskelleet ihmiset ovat kertoneet: ylhäältä ei näy valtioiden rajoja.
Maapallo näyttää avaruudesta katsottuna kuulemma yhtenäiseltä vyöhykkeeltä. Sama ajatus taitaa olla tässä facebook-ajattelussa: ihmiset voivat olla iloisesti kavereita yli rajojen, itseä ei tarvitse ottaa niin vakavasti, etteikö voisi aina tutustua uusiin tyyppeihin.
Tämän tiedon hoksanneena, menin eilen illalla onnellisena nukkumaan.
Olen ollut tämän facebookin, samoin kuin whatsapin ja kaikkien muidenkin sometuspaikkojen suhteen erittäin pelokas. Tietysti kiireinenkin, mutta ennen kaikkea pelokas jakamaan mitään itsestäni tai elämästäni ylipäänsä. Olen myös ajatellut, että ketä jaksaa kiinnostaa meikäläisen pieni elämä. Lisäksi on ollut se pelko siitä, että somettaminen käy stressaavaksi. Entä jos en ehdi olla kelvollinen somettaja?
Tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa oli artikkeli, joka käsitteli juuri tätä maaseudun työn ja arjen esilletuomista. Jutun päähenkilönä oli Marko Honkaniemi, joka tunnetaan paremmin somesonni-Fransin isäntänä. Markkinoinnin ja viestinnän osaajana hän peräänkuuluttaa maatilojen avautumista yleisölle, sillä avoimuus murtaa myös raja-aitoja.
No näinhän se on.
Eiköhän tässä ole tarpeeksi iso lähtökohta kirjoitella tätäkin blogia, avoimuus.
Täytyy sanoa, että tuskin mistään alasta on niin paljon harhaluuloja kuin tästä maataloudesta. Minulla on punoittanut oikein korvia, kun olen lukenut iltapäivälehtien keskustelupalstoilta maataloutta koskevia kommentteja.
Oman pikaisen mutu-tuntuman mukaan kommenteista suurin osa on ollut jonkin verran tai voimakkaasti maatalousvastaisia. Tosin heti sen traktorimarssin jälkeen mielipiteet iltapäivälehtien keskusteluissa lievenivät, negatiisivia kommentteja näytti olevan enää vain neljännes.
Isäntä aina sanoo, että älä lue niitä, ei niistä tarvitse välittää. En välitäkään, mutta ihmettelen sitä, että mikä on saanut ihmiset ajattelemaan noin agressiivisesti. -Maataloustuet!
On ymmärrettävää, että tämä maatalouden tukipolitiikka saa monen otsalle kohoamaan hikikarpalon, erityisesti kun yhteiskunnassa eletään taloudellisesti tiukkoja aikoja. Sipilän hallituskauden alkaessa ihmeteltiin, miksi maatalous ei osallistu yhteiskuntasopimukseen ollenkaan.
Ensin sananen tuosta maatalouden tukemisesta.
Tällä hetkellä ja koko EU-jäsenyyden ajan, olisi ollut mahdotonta elää pelkillä tuotannosta saatavilla myyntituloilla. Esimerkiksi tämän tilan kohdalla pelkillä myyntituloilla eläminen olisi johtanut lopettamiseen jo ajat päivät sitten.
Vaikka mekin olemme tuottaneet useamman vuoden laadukasta pihvilihaa millä tahansa mittarilla arvioituna, niin se ei olisi pitänyt tätä tilaa pystyssä. Eli systeemi on rakennettu siten, että puolet maataloustulosta tulee markkinoilta ja puolet tukien kautta.
Systeemi on vain sellainen. Siinä ei ole sellaista joustoa, kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa tukien ja markkinoiden osuudet vaihtelevat taloustilanteen mukaan. Eli kun markkinat vetävät huonosti ja maataloustuotteiden hinnat polkevat paikoillaan, kompensoidaan sitä sitten tukipolitiikalla -ja päinvastoin.
Suomalainen sekä yleensä Eu-maatalouspolitiikka on jähmeää ja tämän tietävät myös suuret kotimaiset kauppaketjut. -Miksi maksaa alkutuotannosta liikaa, kun sen voi saada ilmaiseksikin? Hullu ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. -Ja mitä ne valittaa, saahan ne tuet!
Sitten vielä sananen tuohon yhteiskuntasopimustalkoolaisuuteen: Tämän tilan kohdalla talkoisiin osallistuminen tarkoitti sitä, että viime vuoden verotuksessa tilan tulot putosivat lähes kolmellakymmenellä tuhannella eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Se oli meille paljon. Piste.
Mutta nyt eletään taas kuin uudestisyntyneet, hulluja kun ollaan! Elämässä pitää olla uskoa nousuun ja parempiin aikoihin. Toisekseen tämä on minusta maailman mielenkiintoisimpia ammatteja.
Taas aletaan tähyilemään Mavin sivuja syksyn tukien maksatusaikatauluista.
Meidän kohdalla niillä maksetaan: paalaukseen käytettäviä käärintäkalvoja sekä paalausverkkoja, polttoöljylaskuja, maan vuokria, maatalouslainan hoitoja, täysrehu- ja kivennäislaskuja, maa- ja lanta-analyyseja, pienkuormaajan pihdit, mutta ei vieläkään niitä ulkomaanmatkoja.
-Perskuta rallaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti